Video :)

Tässä videota äitienpäivältä ku pojat sitten vihdoin ja viimein lähti kävelemään :)

Piiitkästä aikaan !

Niin se vain tuo aika rientää.. edellisestä kirjotuksesta on jo kuukausi. En oo yksinkertasesti kerenny kirjottelemaan    
yhtikäs mitään.. meillä on omasta läppäristä hajonnu kovalevy (jeejee, alle 2v vanha kone) ja meillä on lainassa Jannen veljen miniläppäri, mistä puuttu virtapiuha ja sain sen tänään, joten en oo päässy koneelle ollenkaan vaan oon käyny facebookissa ja sähköpostin kattomassa aina puhelimella.

Mutta meille kuuluu siis erittäin hyvää - tännekkin on vihdoin ja viimein tulossa kesä. Nytki ulkona paistaa aurinko, eikä edes tuule paljoa, asteita tuo meän mittari mikä on varjossa näyttää +15. Janne lähti tänään aamulla pappansa kans niiden mökille tekemään jotaki töihommie ja ne tulee vasta huomenna.. ja voitteko kuvitella, mie olen ensimmäistä kertaa yksin yötä kotona _ikinä_ :D (Tai no onhan mulla pojat, mutta ilman Jannea siis). Ja ollaan asuttu yhessä siis 3v. Saa nähä sitten, saanko mie nukuttua ollenkaan ku aina jos Jannella on menny myöhään jossaki mulla on ollu pakko oottaa se ennen ku oon osannu alkaa nukkumaan.

Mutta joo, haluan palata äitienpäivään, koska se oli tosi ihana ja merkityksellinen päivä ! Ensinnäkin aamu alkoi kakku kahvilla, jotka kulta toi mulle ihana lahjan kera. Sain siis muumikokoelmaani uuden Primadonnan hevonen - mukin ja suklaalevyn. <3 Käytiin äitienpäivänä myös meidän kummankin äitien, että mummojen luona. :) Ja päivän kruunasi se, että meidän pikku miehet lähti vihdoin ja viimein kävelemään kunnolla, 1v4kk ikäisenä. IHANAA ! Elämä on helpottunu kummasti ku pojat on alkanu kävelemään, pääsen yksin vaunuilemaanki ku ei tarvi kumpaaki muksua kantaa tuonne alas. :) Ja toiseksi, ei tarvi enään kuunnella niitä ihmetyksiä, että; "Eikö ne muka vielä kävele, kyllä lapsien pitäis jo 1 vuotiaana kävellä" Voi apua sentään ku nuo jutut alko rasittamaan tosi paljon.. Kyllä lapsi lähtee kävelemään sitten kun on siihen itse valmis ja otettakoon vielä huomioon, että pojat ovat syntynet keskosina kuukautta aiemmin, jolloin korjattu ikä on 1v3kk niinkuin keskosille yleensä lasketaan ja sen mukaan katsotaan kehitys.. mutta monikaan ihminen ei sitä huomaa.

Velvollisuudet kutsuu taas ja pitää lähteä ruokkimaan nuo muksut, mutta lopuksi vielä muutama kuva tän kuluneen kuukauden varrelta. :)

 
                              

Perjantai

Viimesestä postauksesta onki jo jokunen aika, mutta en yksinkertasesti vaan oo kerinny kirjotteleen .. Ollaan kylästelty ja käyty kaupoilla nyt viime päivinä tosi paljon - tuo aurinko tuo vissiin jotaki ihanaa lisäenergiaa, että ei halua enää olla neljän seinän sisällä. :) Iltasin ku ollaan tultu kotiin, poikien iltatoimien jälkeen oon itekki painunu nukkumaan ku oon ollu niin kamalan väsynyt, joten ei oo jääny sopivaa rakoa kirjotella.Nyt ukko kattoo lätkää ja  poitsut on tuolla kehräämässä unta (eivät  kylläkään vielä nuku, vaikka nukkumaan menoaika  on jo menny reilu tunti sitten ;o ), joten mulla on tässä aikaa kertoilla vähän  meiän kuulumisia.
Tänään käytiin Jannen mummolassa auttamassa niitä tietokone ongelmissa, sitten haettiin poikien matkasängyt minun porukoilta ja käytiin Prismassa ja Sittarissa.. Prismasta käytiin vaippoja, ku ne on siellä huomattavasti edullisempia ku muualla ja ruuat sitten Sittarista ku oon tottunu sieltä ne ostamaan - sieltä löytyy kaikki helposti. :) Tehtiin tänään myös toosi hyvää ruokaa - hampurailisia ihan ite alusta loppuun, namnam. Pojille keitin vaihtelunvuoksi kaurapuuron sijasta mannapuuroa ja ai, että meni hyvin alas - ei mitään ongelmia toisin ku tavallisesti. Äsken tuossa pakkailin pojille huomiseksi tavarat ku ne lähtee yökylään Hirvaan mummolaan, ja meillä on melkeen puoleen vuoteen yhteistä aikaa Jannen kans (hääyötä lukuunottamatta, sillä sillonki aamulla heti alettiin siivoamaan skumppasotkuja ja pojat tuli kotiin jo yhdentoista aikaa). Viiän siis pojat joskus puolen päivän jälkeen, ja haetaan ne Sunnuntaina sitten ku keretään. Onneksi muuten pojat on tosi helppo viiä hoitoon, ne ei itke meiän perään niinku leijonat vaan pusujen&halien jälkeen jäävät leikkimään onnellisesti keskenään - Oon oikeasti niin onnelllinen, että me ollaan saatu kaksoset - mitään parempaa ei vois olla <3. Mulla särkyis sydän jos pojat jäis itkemään meiän perään, niinku monien meidän tuttujen lapset tekee.


Mutta jees, nyt mulla väsyttää taas niin paljon, että lähden suihkun kautta nukkumaan. Palailen lähipäivinä kertomaan miten pojilla meni hoidossa ja mitä me tehtiin :)