Päivä päivältä minun ajatus siitä, että en jaksa enää olla kokoaikaa kotona vaan vahvistuu.
Pojille on tullu oikeasti kauhea uhma, jos mie en anna niille kokoajan huomiota, esim. sillon ku teen ruokaa, niin ne piruillessa tekee kaikkea ilkeyksiä, esim. tyhjentää kaikki keittiönlaatikot+roskikset mitä ne saa auki ja heitteleee tavaroita ympäriinsä. Eilen Jare kaato yhen lampun, josta sitten palo kaikki lamput. nice. Kauheaa tappelu on myös kokoajan - kummalaki pitäis olla sama lelu jne. Syömisen kans on aina kauheaa tappelua ! Puuro ei mene enää ollenkaan. sitten jos annan niitten ite syyä leipää, muroja tms. niin niillä menee ihan pelleilyksi koko homma ja ne on kaikki pitkin lattioita. En jaksa oikeasti enää ! Mie olen aina melkeen yksin, Janne on päivät koulussa ja iltasin aina ties missä.. Nytki se lähti kaverinsa luo kattomaan leffaa. ja mie en saa ees käyä kaupassa yksin, jos se jannesta on kiinni ! Jos joku sanoo, että vauvavuosi on kaikista rankin ja sitten helpottaa, niin empä menis takuuseen. Meillä ainaki se vauvavuosi tuntuu ainaki näin jälkeenpäin katottuna helpolta siihen nähen minkälaista menoa meillä nyt on .
Mulla on kuitenki muutama asia, miksi haluaisin olla mahollisimman pitkään kotona! Ensinnäki minuahan oottaa siis opiskelut, ja jos mie meen kouluun niin mulle alkaa tulla kodinhoidontuen sijaan opintotukea, joka on paljonpaljon pienempi ku kodinhoidontuki. Minun kodinhoidotuki on vähän päälle 800€ kuntalisän kans ja siitä pois verot. Opintotuki ois hurjat 200€! Eli rahallisesti vois tulla aika tiukkaa.Toinen on se, että mulla pelottaa miten jaksan herätä tosi aikasin useitten yöherätysten jälkeen, laittaa itteni ihmisen näköseksi ja sen jälkeen vielä koulussa olla sen päivän. Mulla myös pelottaa viiä pojat päiväkotiin, koska minusta ne on vielä niiin kauhean pieniä ja aina tekemässä tuhoja - kerkeääkö ne hoitajat oikeasti vahtia kaikkia lapsia? mitä jos pojat vaikka karkaa ulkoillessa ja jää auton alle, tai jotaki muuta vastaataa ?? siis oikeasti. Mie kyllä tiiän, että se tekis hyvää olla vähän erilläänki toisistaan. Pojat sais tarhassa uusia kavereita, ja niillä ois siellä ihan erilaisia aktiviteettejä ku kotona ja mie saisin vihdoin ja viimein sen kouluni roikkumasta pois. En tiiä tää on aika monipiippunen juttu, oon kyllä miettiny kaikki jutut läpi, mutta en silti oo ihan varma mitä me tehään joulun jälkeen. Oon myös mieettiny sitä, että jos menisin töihin siihen asti, että jatkasin koulua esim. ens elokuussa niinku papereissa lukee. (mulla ois aika varma paikkaki tiiossa mihin pääsisin).
Sain muuten pojat hurjaksi puoleksi tunniksi rauhottumaan tuohon olkkarin puolelle ku pistin pikkukakkosen pyörimään ja annoin maitopullot. ohhoh, edistystä !
Jos lukijoissani on joku, jolla on suurinpiirtein samanikäisiä lapsia kuin pojat niin miten päiväkodissa on sujunut ? ja miten aamut on sujuneet? :)
Meän Eelis on kohta sen 1v4kk et vähä nuorempi ku teiän poitsut mut aivan yhtä täyttä vauhtii mennään täälläkin, oon välistä nii helisemässä vaikka onkin toistaseks vaan yks lapsi.
VastaaPoistaPäiväkodista en ois huolissaan, ite oon töissä ollu useammassaki paikkaa ja alle kolmivuotiaiden ryhmät on pieniä. Yhdellä hoitajalla saa lakisääteisestikin olla vain 4lasta kerralla, ja tosiaan osa näistä pienistä on viel siin vaihees et ne vaa istuu ja ihmettelee, kun nuorimmat hoitolapsethan on 9kk ikäsiä. :) tieten työntekijästä ja paikastaki varmaa vähä kiinni mut kyl pääsääntösesti työntekijät on jokapaikas koulutettuja ja osaavia kyl työssään :) kannattaa vaan lähtee kotoa jos tuntuu et seinät kaatuu! Tekkee hyvvää koko perheelle :)
Tuo kuulostaa niin tutulta! Onneks meil on kuitenki vaan yks "uhmaikänen", mutta pystyn kyl hyvin kuvitteleen sun tilanteen, koska Jarokin yksistään on jo erittäin energinen pakkaus joka ei oo hetkeäkään aloillaan ja kaikki mikä on kielletty täytyy tehdä heti kun vähääkään selkäänsä kääntää.
VastaaPoistaItekki oon miettiny koulun jatkamista jossaki vaiheessa mutta ku ei vaan kiinnosta. Mieluummin oon nyt tän Inariinan vauva-ajan viel kotona ja sit lähen töihin, tietenkin sillä ehdolla, että niitä töitä löytyy :)
voih, aika vekkuleilta pikku riiviöiltä poikasi kuulostavat, mutta sellasella ihanalla tavalla :D Varmasti välillä uhkaa aina mennä hermo mutta koita jaksaa!! Pojusi on todella suloisia!!!!!!! :)))) Komeita pikku herroja! mun oman pienen pojun ois määrä syntyä ens kuussa enkä jaksais oottaaaa :)
VastaaPoista